6/21/2015

On the go again!

Väsyneet juhannusjuhlijat kentällä aamuviideltä. Edustavat kuvat ei oo mahdollisia. 19 tuntia hereillä mutta kohta pääsee koneeseen nukkumaan. Perillä odottaa kesä!

6/17/2015

Bloodborne

 Näissä merkeissä meni mun kesäloma. Koukutin itseni Bloodborneen jo ensimmäisellä kerralla, kun yritin sitä. Olin jo katsonut poikaystävän pelaavan sen läpi pariin otteeseen, mutta jostain iski himo päästä itse kokeilemaan, ja siitä se sitten lähti. Nyt on takana jo kaksi läpipeluuta ja kolmas - toistaiseksi viimeinen - on loppusuoralla.
 Bloodborne on kauhuroolipeli, joka kuuluu Souls -franchiseen. Peli on paljon synkempi kuin esimerkiksi Dark Souls, mutta artwork ja maisemat ovat upeita ja kauniita kaikessa synkkyydessään. Peliin koukuttumiseen auttoi se, että olin kokeillut Dark Soulsia aikaisemmin, sillä komennot olivat samaa luokkaa. Ja vaikka Dark Souls ei multa oikein sujunutkaan ja jäin siihen jumiin alkutekijöissä, uskalsin yrittää ja edetä Bloodbornessa ja onnistuin huomattavasti helpommin, kun en hakannut kaikkia näppäimiä pohjaan samaan aikaan, vaan tiesin mitä tein.
Central Yharnam
 Pelin juoni on upea, vaikken ole siitä vielä aivan perille päässytkään. Netistä löytyy lukuisia eri teorioita ja peli itsessään tarjoaa erilaisia pelikokemuksia riippuen siitä, mitkä paikat ja hahmot löydät ja missä järjestyksessä teet mitäkin. Pohjustaisin peliä kuitenkin niin, että olet unessa, jossa metsästät hirviöitä, joiksi kaikki Yharnamin asukkaat ovat muuttuneet. Taistelet tiesi läpi mitä iljettävimpien ja pelottavimpien vihollisten ohi keräten heidän verestään echoja, jotka pystyt muuttamaan turvapaikassasi leveleiksi, jolloin muutut vahvemmaksi ja pääset tappelemaan kerta toisensa jälkeen vahvempia otuksia vastaan. Jos sattuu vahinko, ja kuolet kesken matkasi, aloitat edelliseltä lampulta, jonka olet sytyttänyt ja joudut metsästämään kaikki samat hirviöt uudestaan. Saat yhden yrityksen voittaa takaisin menettämäsi echot, mutta jos kuolet uudelleen ennen niiden takaisinvoittamista, menetät ne kokonaan ja olet taas aloituspisteessä.
 Peli on Playstation 4 -exclusive, ja vaikka olenkin XBOX -tyttö itse, niin tämän pelin vuoksi voisin kääntyä Sonyn puolelle. Onneksi tuo Sampsa omistaa kaikki vastapuolen vehkeet, niin pääsen kokeilemaan tämmöisiä upeuksia.
Peli on haastava, mutta ei tuottanut itselleni sen enempää vaikeuksia kuin Dark Souls. Aluksi olin tosi arka lähestymään vihollisia, joka oli peliin tottumisen kannalta hyvä juttu, sillä tappelin vain yhtä vihollista vastaan kerrallaan. Olin ensimmäisen pelikerran aikana koko ajan on the edge, ja saatoin kiljahtaa kerran jos toisenkin säikähdyksestä. Löytyy vihollisia, joiden lähelle en vieläkään suostu, mutta monet bossit ja muut vaikeammat viholliset menee nyt kolmannella kerralla jo ihan leikiten. Vasta muutama päivä sitten huusin ääneni käheäksi viholliselle, joka oli mielestäni epäreilu ja olin lähellä luovuttamista. Onneksi sitä kärsivällisyyttä löytyi, ja pääsen sanomaan, että olen voittanut kaikki pelin bossfightit (lukuunottamatta vanhaa labyrinttiä).
Travel to Hunter's Dream
Moninpelimahdollisuuksia on myös useita, mutta niihin en ole sen suuremmin perehtynyt. Pidemmälle peliä edetessä, on mahdollisuus, että vastaasi tulee toinen pelaaja, joka voi olla sinua paljonkin vahvempi. Itse hävisin lähes jokaisen niistä, yhden vastapuoli luovutti. Nyt saattaisin jopa olla valmis vastaavanlaiseen taisteluun, mutten silti oikein lepy sille, että joku tulee keskeyttämään hyvän pelivauhtini monta kertaa putkeen. Lähinnä pelaan online-tilassa siksi, että näen muiden pelaajien jättämät vihjeet ja kuolemanjäljet. Voisin toki kutsua pelaajia auttamaan taisteluissa, mutta tämä peli on ehkä enemmän mieleeni yksinpelinä.
Hunter's Dream
Tomb of Odeon

Mutta jos siis tekstistä joku punainen lanka löytyy, niin olen koukussa ja pahasti. Jännittävä peli, joka tempaisee mukaansa ja pitää mielenkiinnon ylhäällä salaperäisyytensä vuoksi. Suosittelen! Puolet kesälomasta taisi mennä pelkästään sohvalla tätä hakaten ja nyt sitten paiskotaan töitä ahkerasti, jotta jaksetaan lähteä sunnuntaina taas lomalle. 

6/06/2015

Korkeasaari 2015

Käytiin tiistaina nauttimassa hyvästä säästä ja ihastelemassa eläimiä Korkeasaaressa. Käytiin myös viime kesänä, mutta taas tuli nähtyä uutta. Rakastan eläintarhoja. Paitsi että ne on oivia kuvauspaikkoja, niissä tulee aina hyvä fiilis. Oikein mukavaa kesälomapuuhaa. Muuten oonkin sitten istunut sisällä pelaten, oon koukuttanut itseni muun muassa Bloodborneen. Tässä kuitenkin kunia tiistailta, ennen kuin häippästään pk-seudulta mökille nauttimaan luonnon rauhasta.
 Päivän tähtenä toimi erilaiset linnut. Riikinkukko ylvästeli kalliolla.
 Toki pesukarhut oli se oma suosikki, koska viimeksi en niitä nähnyt. Ne on niin ihania!
 Mutta takaisin niihin lintuihin. Tämä lokki kylpi orvokkipedillä ja paistatteli aurinkoa.
 Yritin kuvata tätä kaunista pöllöä aika kauan, saamatta siitä kunnon naamaotosta. Sainpas kuitenkin hienon lentokuvan!
 Moni oli saanut poikasia! Nää papukaijanpoikaset on ihanan värisiä.
 Hanhiperheitä oli jokapaikassa. Yksi tuli jopa meidän syödessä hakemaan ruokaa pöytien alta. Piti varoa ettei tallo poikasia, sillä emo seurasi valppaana vieressä.
Kissatarha oli aika unessa taas, niin kuin aina. Metsäkissa sentään oli hereillä.
 Päivän suosikki oli nää viiksekkäät pikkuapinat.
Sammakoita ja käärmeitä on ihana kuvata, kun ne on niin värikkäitä.
 Nää linnut aina poseeraa kameralle.
 Pikkumangustiiiiii!
 Karhuja ei viimeksi käyty katsomassa ja tällä kertaa ne olikin tosi kuvauksellisia. Huvittavaa oli kun toinen etsi puusta syötävää, niin toinen ajo pois lintuja heidän lihakimpaleensa luota.
 Kengurunpoikanen!
 Huuhkaja syöttää hiirtä poikaselleen.
Tää oli kyllä paras :D Riikinkukko palvo aurinkoa tuolla pusikossa. Naaras puolestaan kaivo hiekkaan kuopan ja pyöri siellä.

6/01/2015

Graduation

Lauantaina valmistuin vihdoin vaatetusartesaaniksi. Kaksi viimeistä vuotta on varmaan ollut rankimmat mun elämässä. Ei uskoisi, sillä jaksoin aikaisemmin jo kaksoistutkinnon ja kävin samalla töissä 1,5 tunnin matkan päässä ja olin huonossa parisuhteessa. Nyt oon vaan puskenut ihan liian kovaa ihan liian pitkään ja oon vanhempikin.Tästä syystä pidän varmasti hetken taukoa opiskelusta, vaikka tulevaisuudessa onkin luultavasti vielä jatkettava. Mutta nyt elän hetkessä, nautin kesälomasta enkä suunnittele turhia.
dress, by yours truly / blazer, New Yorker / heels, Jeffrey Campbell

5/28/2015

Headed home

Varattiin meille äkkilähtö, ja ollaan lähdössä kahdeksi viikoksi mun isän luokse Kreetalle juhannuksen jälkeen. Viime kerrasta onkin jo kaksi vuotta, mikä ei sinänsä oo pitkä aika, mutta kyllä tällaisissa perhetapauksissa se on, kun oon pyrkinyt näkemään isääni ja vanhaa ja raihnaista mummoani vähintään kerran vuodessa. Sampsa lähtee mukaan, ja se on käynyt viimeksi Kreikassa joskun natiaisena, joten saan ylpeenä esitellä toisen kotikaupunkini ja -maani hänelle. Päästään käymään toivottavasti kaikissa mun suosikkipaikoissa ja näkemään saarta vähän laajemmin.
Kuvat otettu 2011-2012 Agios Nikolaoksessa, Eloundassa ja Plakassa.