12/14/2018

Japan 2017 - Hakone: Hakonetozan and way to Matsumoto

LOKAKUUN 25. 2017  // OCT 25 2017

Toinen päivä Hakonessa oli taas sadepäivä. Mutta ei annettu sen masentaa, vaan lähdimme tutkimaan lisää kaunista luonnonpuistoa ja tällä kertaa otimme paikallisen junan kohti vuoria. Hakonetozan Railway on nimensä mukaisesti vuorta kiipeävä juna. Näkymät ikkunoista olivat todella kauniit, ja vaikka yritikinkin ottaa kuvia ikkunan läpi, eivät ne näytä edes puolta totuudesta ja siitä tunnelmasta.

//On the second day in Hakone it rained again. We didn't let that bother us but instead ventured back into the beautiful nature and this time took a train up the mountains. Hakonetozan Railway as the name says, is a mountain climbing train. The views from the windows are extremely beautiful and although I tried to capture some of it through the window, it doesn't show half of the true beauty and ambience.

 Tässä vielä kuva hotellin ikkunasta, kun olimme aamupalalla. Keskellä vuoria ja metsää. 
//One last look through the hotel windows during our breakfast. Surrounded by mountains and the forest.
 Kuumien lähteiden ansiosta maaperä on paikoittain lämmintä ja kylmän sateen osuessa se höyryää. Niin upean näköistä!
//Thanks to the natural hot springs the ground is warmer than the air and steams when the cold rain hits it. So absolutely gorgeous!

 Kiemurteleva vuoristotie, jota kuljettiin edellisenä päivänä bussilla. //Winding mountain road, which we took the bus up the previous day.



 Ja vuoretkin ulottuu niin korkealle, että pilvet koskettaa huippuja. //Mountains reach so high that they hit the clouds.
Juna pysähtyi välillä ja teki manuaalisen switchbackin. Junankuljettaja poistui junasta ja manuaalisesti kävi kääntämässä kiskot, jotta mahtui kääntymään ympäri. Vaihtoehtoisesti tämän teki mahdollinen vastaantuleva juna (kuten tässä)

//The train stopped once in a while to do a manual switchback where the driver actually exited the train to switch the tracks, so that we could turn around. Sometimes this was conducted by the passing train (like here).

 Junassa oli seiniin painettu kartta, joka näyttää kokonaisuudessaan kaikki nähtävyydet ja myös sen milloin kulkuvälinettä pitää vaihtaa. Me taidettiin jäädä tuossa Chokokunomorissa pois, sillä suunnattiin kohti Hakone Open Air museota.

//There was a map printed on the train walls which shows you the entire journey you can take to the top with all of the sights. It also tells you where you switch vehicles. I think we first got off at Chukokunomori because we wanted to visit the Hakone Open Air museum.
 Juna-aseman vieressä oli söpö Toy Story teemainen kahvila. //A cute small Toy Story themed cafe next to the station.


 Päästiin museoon. Ulkoilmamuseon huonopuoli: harmaata ja märkää sateella. 
//We made it to the museum. The bad side of open air museums: its gray and wet when it rains.


 Halusin ehdottomasti käydä kurkkaamassa Picassonäyttelyn. //I was very keen on seeing this Picasso exhibition.




 Ruska  //Autumn foliage 
 Seuraavaksi suunnattiin kohti Cablecaria, joka vei meidät vielä ylemmäs vuorta pitkin.

//Next we took the cablecar further up the mountain.

Huipulta otettiin Ropeway aktiiviselle tulivuorelle, mutta valitettavasti näkymät olivat tätä. Oli aika jännät paikat tuossa narun varassa pienessä vaunussa matkata, kun ei oikeasti nähnyt yhtään mitään. Huipulla kyllä haistoi, että oltiin tulivuorella, mutta sielläkään ei meinannut nähdä nenäänsä pidemmälle. 

//From the top we took the ropeway to Owakudani, which is an active volcano. Unfortunately this was our view. It was pretty scary just hanging from a rope in this tiny vessel when you couldn't see anything. At the top you could definitely smell the volcano, but could barely see further than your nose. 
 Vain Japanissa: älä kalasta vessassa. //Only in Japan: don't fish in the toilet.
Seuraavaksi suunnattiin takaisin Hakoneen, josta napattiin lokerosta matkatavarat mukaan jotka oltiin sinne jätetty, käytiin syömässä paikallisessa kahvilassa (tai muut söi, itse hain convenience storesta eväät mukaan) ja suunnattiin junalla takaisin kohti Tokiota. Tokiossa vaihdettiin junaan, joka ve meidät Matsumotoon. Tämä matka kesti reilut neljä tuntia, ja koska oli jo pimeetä, taisin nukkua suurimman osan siitä. 

//Next we headed back to Hakone, grabbed our luggage from the locker at the station where we had left them and grabbed a bite to eat at a small cafe (the others ate, I headed straight for the convenience store) and started our trip back to Tokyo. From Tokyo we took another train to Matsumoto, and that ride was very long, like four hours, and it was already dark outside, so I slept pretty much through the whole journey.
Perillä käytiin taas syömässä Izakayassa, tällä kertaa tunnelma oli täysin erilainen mitä silloin Mitakassa. Saatiin tuollakin oma koppi, mutta ei istuttu lattialla ja koppi oli paljon pienempi ja haisi tupakansavulta. Ruoka oli kuitenkin hyvää, lukuunottamatta pieniä sardiineja, joita tilasin vahingossa. Luulin kyseessä olevan pelkkiä kevätsipuleita, mutta annos olikin höystetty pienillä läpikuultavilla kaloilla, jotka tapitti sua pienillä silmillään. Jäi sipulit syömättä.

//When we reached Matsumoto, we headed out to eat at an izakaya once again, but this time the atmosphere was completely different than the first time in Mitaka. We did have our own little room, but we didn't sit on the floor and it was a lot smaller. Also it reeked like cigarettes. The food however was good, apart from the tiny sardines I accidentally ordered. I thought they were only some spring onions, but once the serving was delivered, it was covered in tiny almost see through fishes that stared straight into your eyes. No onions for me.
Ainoa nähtävyys, joka haluttiin Matsumotossa katsastaa, oli paikallinen linna. Crow Castleksikin kutsuttu musta linna oli vieläkin mustempi illan pimeydessä, ja taustavalosta huolimatta kuvien ottaminen oli haastavaa. Käytiin sentään seuraavana aamuna vielä kuvaamassa linna ennen lähtöä, joten näette parempia kuvia sitten.

//The one place we wanted to visit in Matsumoto was the local castle. Also known as the Crow Castle, it was even blacker in the night. Despite the background lighting it was very difficult to take pictures of. We did go back the next morning before heading out, so you still get to see some better footage.





12/01/2018

Japan 2017 - Hakone: Ashinoko + Cedar Avenue

LOKAKUUN 24. 2017  // OCT 24 2017

Tiistaina vaihdettiin ensimmäisen kerran maisemaa ja poistuttiin Tokiosta junalla. Napattiin Romancecar kohti Hakonea: kylpyläkaupunkia Fujivuoren kupeessa. Hakone on paikallisille kaupungissa asuville suosittu viikonloppukohde, sillä se on todella helposti saavutettavissa, mutta fiilis siellä on aivan erilainen kuin kaupungissa. Luonnon rauhaa ja kuumia lähteitä.

//On Tuesday we changed scenery for the first time and left Tokyo with a train. We boarded the Romancecar towards Hakone: a hot spring town near Mt. Fuji. Hakone is a quick getaway for locals as well since it's fairly close to the city but the atmosphere is totally different. Peace of the nature and natural hot springs.
Romancecar on näköalajuna Tokion ja Hakonen välillä. Meillä oli käytössä Japan Rail Passit, jotka oikeuttaa rajattomaan matkustamiseen kaikilla JR -junilla koko maassa kahden viikon ajan. Romancecar ei ole JR:n linja, joten Rail Passin käyttäjien pitää maksaa pieni lisämaksu matkustaessaan sillä. Meillä tuli tässä kohtaa kielimuuri vastaan, sillä halusimme menoliput Hakoneen sekä Hakone Free Passit (liikkuaksemme Hakonessa vapaasti junilla ja busseilla) mutta emme paluulippuja Romancecarilla, vaan tarkoituksena oli hyödyntää JRPassia paluumatkalla. Myyjä ei kuitenkaan ymmärtänyt, ja päädyimme ostamaan myös paluuliput Romancecarilla. Mutta jälkeenpäin ei harmita, sillä nuo näköalat olivat upeat.

//Romancecar is a scenery train between Tokyo and Hakone. We had acquired Japan Rail Passes with unlimited travel on any JR line within the country for two weeks. Romancecar is not a JR train so Rail Pass users have to pay a small fee in addition when using the Romancecar. We ran into a language barrier here: we wanted to purchase a one-way ticket to Hakone and Hakone Free Passes (for unlimited travel in Hakone with local trains and buses) but no return ticket. We wanted to utilize the JRPasses for our return trip. However they sold us the return tickets as well and because the view from the train was so amazing, I don't feel too bad about having to take it again.
Epätoivoinen yritys saada tallennettua mahtavat maisemat junan ikkunasta
//My failed attempt of trying to capture the gorgeous scenery through the train window.
Ensimmäinen kosketus japanilaiseen maaseutuun ja luontoon. //First touch at Japanese countryside and nature. 
Karppeja hotellin pihassa. //Koi fish outside the hotel.

Saavuttiin Hakoneen ajoissa aamupäivällä ja kävelimme n. 15 minuutin matkan ylämäkeä hotellillemme. Laukkujen raahaaminen kävi hieman raksaaksi, mutta kerta meillä oli hyvin aikaa, emme pitäneet kiirettä. Jätimme laukut hotellille, jossa varasimme yöpymiseen kuuluvan ruokailun seitsemäksi (saimme valita kolmesta kellonajasta) ja lähdimme tutkimaan luontoa. Alaspäin sentään otimme hotellin shuttlebussin.

//We arrived in Hakone pretty early and walked about 15 minutes uphill to our hotel. Dragging the luggage was pretty tiring but since we had plenty of time, we figured we could just take our time and walk in our own pace. We left our luggage at the hotel, booked our dinner for seven (which was included in our stay, we got to choose between three sittings) and ventured out into the nature. We did take the shuttle bus down.
Otimme juna-asemalta bussin kohti Ashinoko -järveä ja sen lähellä sijaitsevaa Hakone Shrinea ja kuuluisaa isoa Torii-porttia järven rannalla. Bussi meni ylös kapeita vuoristoteitä ja kiemurteli paljon, se oli kokemus itsessään.

//We took a bus from the train station towards lake Ashinoko and Hakone Shrine with the large torii gate by the lake. The bus rode a winding path up the mountains and was a great experience on its own.
Siellä päämäärämme jo häämöttää. //Our target awaits.
Oli vaikea ottaa kuvia, koska oli aika pilvinen päivä. //It was a pretty cloudy day, so the sky in these pictures looks a lot washed out
Portilta kiipesimme jyrkät portaat pyhätön tasanteelle. //We climbed a steep set of stairs up to the shrine opening.
Lisää portaita itse pyhätölle. Jätimme matkan tähän. //From there it was even more stairs up to the shrine. We did stop here.
Seuraavaksi lähdimme kävelemään järven vierustaa kohti setripuupolkua. Sieltä meidän oli tarkoitus kävellä läpi järven toiselle reunalle, josta ottaisimme laivan takaisin Hakone Shrinelle. Olimme kuitenkin tulkinneet aikataulut väärin, ja saavuimme satamaan liian myöhään. Lähdimme kävelemään takaisin kiirehtien auringonlaskua vastaan, jotta pääsisimme matkan varrelta löytyvälle näköalapaikalle ennen kuin olisi säkkipimeää.

//Next we started walking by the lakeside towards an ancient Cedar Avenue. From there we had planned to walk to the other edge of the lake and take a boat back to Hakone Shrine where we started. We read the timetables wrong and missed the last boat. So we decided to walk back and check out a viewing spot in the middle while fighting against the sunset. We wanted to actually see something from the viewpoint.
Setripuupolku oli todella kaunis. Ihana raikas tunnelma metsän keskellä (autotie kyllä kulki ihan tuossa vieressä :D)
 //I loved the Cedar Avenue. The atmosphere and the freshness of the forest. (The road was right on the other side of these trees tho)
Pysähdyimme matkalla myös Hakone-Tokaido Checkpointilla.  //We also stopped at the Hakone-Tokaido Checkpoint.
Kilpailu auringonlaskua vastaan alkaa //Let the competition against the sunset begin!
Siellä se viimeinen paatti huristaa //There goes the last ship.
Päästiin huipulle!  //We made it!
Tämän paremmin ei Fujia nähty. //This is the best view of Mt. Fuji we got.

Lopuksi kurkkasimme vielä aikatauluja, että miten pääsisimme takaisin hotellille. Kiiruhtaminen ei ollut ohi, sillä viimeinen bussi takaisin lähtisi vain hetken kuluttua. Juoksimme siis metikön läpi vielä hieman lisää, tällä kertaa ihan pimeässä puhelimen taskulampun avulla takaisin Motohakoneen. Saavuimme bussipysäkille, josta ei enää mennytkään se bussi, jonka olin katsonut. Voi kuinka mukavaa. Onneksemme sieltä kuitenkin lähti vielä viimeinen bussi, johon ehdimme ihan liian täpärästi. Taitaa kaikilla olla pienet traumat tuosta päivästä, sillä tuntui että koko aika kaikki meni pieleen ajan suhteen ja saimme vain kiirehtiä joka paikkaan. Se ei kuitenkaan sulje pois paikan kauneutta.

//Lastly we checked the timetables trying to figure out a way back to the hotel. Hurrying was not over, because what seemed to be the last bus was about to leave in a moment. We ran through the woods once again, this time in pitch black with the help of only the flashlight from our phones. We arrived back in Motohakone, and the bus that we thought was supposed to leave, wasn't there. There was however one last bus and we made it there with too little time to spare. We are all a bit traumatized by that day, everything seemed to have gone wrong with the timing and we had to hurry everywhere. However, all of that does not take away from the beauty of this place.

Hotellista sen verran, että kyseessä oli perinteinen vanhanaikainen japanilainen Ryokan, jossa nukuttiin tatamimatoilla futoneilla (työntekijät käyvät levittämässä pedit ruokailun aikana). Laukkumme oli viety suoraan huoneeseen, joten päästyämme sisään vedimme Yukatat päälle ja suunnistimme kohti seisovaa pöytää. Ruoka ei ollut parasta mahdollista, mutta oli mielenkiintoinen kokemus: sait vääntää oman mm. naben (hotpotin), jälkiruokapäydässä oli suklaaputous ja lautasina oli pienet tarjottimet, joissa oli monta lokeroa eri ruuille. Ruuan jälkeen muut suuntasivat kohti Onsenia, mutta minä tatuointieni kanssa jäin nauttimaan omasta kylpyammeesta. Ei ollut ehkä ihan autenttinen onsenkokemus, mutta ehkä ensi kerralla sitten. Oli silti rentouttava kylpy, meinasin nukahtaa sinne kuumaan veteen samalla kun ikkunasta tuli sisään viileää ilmaa.

Siihen päättyi meidän ensimmäinen päivä Hakonessa: todella stressipitoinen, mutta todella kaunis.

//About the hotel: It was an old Japanese style Ryokan, where you sleep on the tatami mat with a futon (the servants come and do the beds for you during dinner). Our bags had been already delivered to the room, so we just changed into the yukatas they had provided for us and headed to the restaurant. It was an all you can eat buffet with not the best food, but it was interesting if nothing. You could for example make your own nabe (hot pot), there was a chocolate fountain and for plates they used sort of trays with those smaller indents for different foods. After dinner the others headed to the Onsen and I hung out in our private bath with my tattoos. It might not have been an authentic onset experience for me, but it was relaxing to chill in the hot water with the cool air flowing throug the window. I almost fell asleep.

That concludes our first day in Hakone. It was very stressful, but super beautiful.