8/25/2015

Crete 2015 Pt. 3.

Lähdettiin eräs kaunis päivä kiipeämään vuorelle. Neapolista n. 3,5km ylös vuorta sijaitsee Kreetan ensimmäinen ja ainoa elläintarha, ja koska tykkään kuvailla eläintarhoissa ja kaivattiin jotain aktiviteettia, lähdettiin kapuamaan tuota mäkeä ylös jalan. Ja täytyy sanoa että kapuaminen oli pelkästään näköalan takia sen arvoista, vaikka välillä meinasi kuumuus viedä voiton.
 Matka alkoi alhaalta. Neapoliksen kylä jää tuonne vasemmalle.
 Autoja ei onneksi hirveästi näkynyt, joten sai kävellä rauhassa.
 Siellä häämöttää vielä kylä
 Kiertää ja kaartaa
 Törmättiin vuohiin reitillämme
 Kauheesti ne jäi ihmettelemään meidän menoa.
 Päästiin huipulle asti!
 Apinoilla oil just ruoka-aika kun saavuttiin perille.
 Suurimmaksi osaksi puiston asukit oli lintuja.
 Pikachu-lintu!
 Kuin kanat orrella konsanaan
 Mentiin kurkkailemaan vauva-aitausta, jossa oli varmaan kymmenen linnunpoikasta.
 Näillä kahdella oli kova meno päällä
 Sitten päästiinkin isoon aitaukseen ruokkimaan apinoita. Hirveä kasa löytyi myös vuohia.
 Vauva! Ei edes osannut vielä kävellä suoraan tämä yksilö.
 Apinat oli lähinnä ylpeitä ja röyhkeitä. Ei kelvannut yksittäiset namit vaan yrittivät viedä koko pussin. Ja kaikilta muilta taisi kadotakin pussi paitsi Sampsalta.
 Tämmöinen lauma juoksikin sitten perässä.
 Nämä pikkukaverit olivatkin vähän letkeämpiä
 Löydettiin myös kilppareita! Oli iso emo, muutama tämmöinen keskikokoinen, ja sitten ihan pikkuisia.
 Asenne keesi
Tosi pieni tarha oli kyseessä, joten ei vietetty tuolla kuin se reilu tunti. Tämän jälkeinen alamäki päästiin käveltyä paljon nopeammin kuin se ylämäki, joka kyllä osoittautui kaiken arvoiseksi lopulta. Oli kiva uusi kreikkakokemus myös mulle!

8/19/2015

One happy bunny

Eräs maanantai-ilta löysin meidän mussukan löhöilemästä sängyltä näin. Ei vois pupu tyytyväisemmältä näyttää!
 Suffelin suosikkimakuuasento
Pikkuinen oppinut vasta äskettäin hyppäämään sängylle, aikaisemmin se on ollut liian korkea este. Tästä syystä pitää pitää pikkuista häkissä yöt ennen kuin keksitään parempi ratkaisu, vaikka ei haluaisi, mutta jos se hyppää yöllä sänkyyn kun nukutaan, niin sen lisäksi etten halua herätä pissi- ja kakkiläjästä, niin pelkään että potkin (tai lähinnä että Sampsa potkii) sitä. Päiväpeiton päälle se ei ole vielä pissinyt, mutta ennen näidenkin kuvien ottoa tyttö oli oveliaana papanoinut ensin kasan ja sitten käynyt niiden päälle makoilemaan, ettei äiti ja isi epäile mitään :D On se vekkuli! 

Suffeli uskaltautui myös ensimmäistä kertaa ulos makuuhuoneesta oikein kunnolla. Tähän asti on tullut stoppi eteisen kynnysmaton kohdalle, mutta tässä yksi päivä istuttiin illalla olkkarissa sohvalla, Sampsa pelaili ja minä piirtelin, kun selän takaa kuului semmosia pupuääniä, rapinaa ja sen semmoista. Totesin siinä vaan että "Pupu!". Aikamoista vahtimistahan se on, kun ei olla vielä kaniproofattu olkkaria, mutta pikkuhiljaa.