7/05/2013

Rock The Beach Day 2

Terkkuja mökiltä! Karattiin arjelta tänne metikköön, koska mullakin sattui mukavasti eteen kolmen päivän vapaaputki, ja hyvien säiden osuessa kohdalle en voinut vastata kuin kyllä, kun äiti ehdotti mökille ajamista. Läppärin otin kuitenkin mukaan, koska täällä tätä vapaa aikaa on paljon, niin saan muokkailtua kuviakin, ettei ne enää rästiinny eteenpäin. Se on kuitenkin mulle semmoista rauhottavaa puuhaa, kuten tämä bloggauskin, ja kai tämä metsänsiimeksen rauha vielä lisää sitä, että on halua saadakin aikaan jotain, kun ei tunnu niin pakottavalta. Nettiongelma tosin löytyy, koska edes Suomen kattavin 3G verkko ei tunnu yltävän tänne kunnolla, joten tässä edgellä tanssiessa toivon, että Blogger uppaa kaikki miun ihanat ADTR kuvat tänne asti. Palataan siis vielä viimeviikon perjantaihin.

ADAY TO REMEMBER:
 Perjantai alkoi juoksulla (tai oikeastaan se oli laahustamista) päälavan eteen, jossa piti yhden bändin päästä aloittaa A Day To Remember, joka kuuluu omiin ehdottomiin suosikkibändeihin. Silmissä kiilui paikka eturivissä, mutta iso kasa 30 Seconds To Mars faneja lavan edessä kyllä kuoppasi ne haaveet nopeasti; kunnes! Eturivistä pari tyttöä halusi käydä hakemassa nimmarit, jotka jaettiin juuri ADTR keikan aikana ja tarvitsivat pakanpitäjää ETURIVIpaikoilleen. Eihän tuossa vaiheessa voinut muuta kuin suostua, vaikka tämä tarkoittikin sitä, että saatettaisiin missata pätkä Blackoutin setistä.
 Oli siinä eturivissä muikeaa, kun Jeremy vilkutteli :3
 Setti alkoi mukavasti kappaleella, josta pelkäsi, ettei sitä soitettaisi ollenkaan. Sieltäpäs se Violence paukahti ilmoille ensimmäisenä ja jos ei se headbangaus vielä riittänyt, niin heti perään vetästiin 2nd sucks, joka on siis oma suosikkikipaleeni, ja siitä on tuo tekstitatskanikin rimpsu repäisty. Huusin tuon lauseen aikana kyllä niin kovaa, että ääntä ei juuri jäänyt muihin kipaleisiin :3
 Oltiin taas mukavasti lavan vasemmalla puolella ihastelemassa Neilin tatskoja :3
 Alexin pää näkyy melkein! Mokoma on niin pieni, mutta ei tuosta eturivistä noin korkealle lavalle olisi nähnyt pitkääkään rumpalia. Joshin pääkin on puolissa kuvia ihan valkonen, koska varjo ulottui vaan varpaisiin.
 Ei ollut herrojen vaatetuksesta valittamista. Kevinillä Your Demise paita ja Neil edusti Polar Bear Clubia (:

 Setin jälkeen hieman pyörrytti kieltämättä kaikesta moshauksesta johtuen, mutta ehdittiin kuin ehdittiinkin ajoissa katselemaan Blacoutia.

THE BLACKOUT:
 Sean pysyi huimat yhden kappaleen ajan lavalla, kun sinkosi jo yleisöön juoksentelemaan ja kieriskelemän maassa. Hyvin sai bändi jalan vipattamaan, vaikka niskakipu ja nälkä esti pysymästä pystyssä kunnolla.
Ruokailun jälkeen/aikana pohdittiin, että mitäs sitä kuunneltaisiin seuraavaksi ennen illan pääesiintyjää Mersseja. Siirryttiin katselemaan Modesteppia, joka oli kyllä aika vetävää musiikkia, kuulosti kyllä livenä paremmalta kuin mitä olin Spotifysta pari kipaletta tarkastanut. Chillailtiin hieman kauempaa, joten läheltä en kovin hyviä kuvia saanut.
Siitä sitten madeltiin puoliunessa ja erittäin poikki takaisin päälavan edustalle. Marsseista miulla ei ole kuvia, koska katselin suurimman osan keikasta maan tasalta. Frendit sai miut ylös kyllä kuvaamaan auringonlaskua, joka oli mitä upein.
Semmonen päivä! Vaikka fiilis oli vähän väsyneempi kuin ekana päivänä, ei bändit jättänyt kylmäksi! Saatiin me vielä kunnon reivit yliväsymyksestä aikaseksi Marssien loppukipaleitten aikana, kun Jared Leto paljasti ADTR:n poikien katselevan keikkaa lavan reunalta ja että surkeimmat tanssijat pääsisivät lavalle. Voi sitä surkeutta kyllä, vaikkei se meitä lavalle vienytkään. Olipahan hauskaa!

Nyt mie yritän saada tuon ehkä hieman yliväsyneen ja humalaisen äipän nalkutuksen pois painumalla nukkumaan.

No comments:

Post a Comment